Valaistus

Updated: Dec 10, 2019

Valo on kaiken elämän perusta. Kasvit käyttävät valoa fotosynteesiin, jonka sivutuotteena syntyvä happi taas mahdollistaa meidän ihmisten ja muiden eliöiden elämän tällä pallolla. Valo vaikuttaa myös suoraan eliöiden hormonitoimintaan ja unirytmiin sekä mm. vaikuttaa solujen energiakeskusten, mitokondrioiden, toimintaan. Myös kasvit ajoittavat kasvu- ja kukkimisaikaansa valon määrän muutoksien avulla.


Kun valon vaikutuksia ihmiseen tarkastellaan tarkemmin, huomataan että sillä on paljon suurempi merkitys kuin perinteisesti on ajateltu. Valo on itse asiassa yksi suurimmista terveyteen ja painonhallintaan vaikuttavista asioista liikunnan ja ruokavalion ohella [1]. Ehkäpä tärkeimpänä ja myös tunnetuimpana voidaan pitää valon vaikutusta ihmisen sisäiseen kelloon ja uni-valverytmiin. Melatoniinia, eli ns. pimeähormonia erittyy vuorokausirytmin mukaisesti sen ollessa suurimmillaan pimeään aikaan ja pienimmillään valoisaan aikaan. Melatoniini valmistaa ihmistä uneen ja sen vaikutuksen huomaa lisääntyneenä uneliaisuutena. Melatoniini toimii myös voimakkaana antioksidanttina ja se säätelee kasvuhormonin, prolaktiinin eli maitohormonin, kilpirauhashormonien, estrogeenin ja kortikostereiden, kuten kortisolin tuotantoa. [2]


Melatoniinin eritykseen vaikuttaa erityisesti sininen valo. Sinistä valoa on ympärillämme jatkuvasti. Sitä erittävät aurinko, digitaaliset näytöt ja muut elektroniset laitteet sekä miltei kaikki keinovalot hehkulampusta LED-valoihin. Sininen valo ohjaa melatoniinin eritystä niin, että sinisen valon määrän kasvaessa melatoniinin eritys laskee ja taas sinisen valon vähentyessä melatoniinin eritys kasvaa. Sinisen valon teho on riippuvainen niin valon intensiteetistä (lux) kuin valolle altistumisen määrästäkin.

Ihmisen sisäisen kellon toiminnan kannalta olisi tärkeätä saada riittävästi sinistä valoa aamuisin/päivisin sekä mahdollisimman vähän taas ilta-/yöaikaan. Riittävänä altistuksena siniselle valolle voidaan pitää vähintään 15 minuutin altistusta intensiteetiltään vähintään 10 000 luxin valolle. Ilta-/yöaikaan taas jopa niinkin pieni kuin 10 luxin altistus saattaa häiritä unen laatua. [3] Hyvänä periaatteena melatoniinin tuotannon tukemiseksi voidaan pitää sinisen valon minimoimista vähintään tuntia ennen nukkumaanmenoa.


Voit lukea valon intensiteetistä tarkemmin täällä, alla kuitenkin hieman esimerkkejä erilaisten valonlähteiden intensiteeteistä:


- auringonvalo 20 000 – 120 000 luxia

- liikerakennusten valaistus 300 – 500 luxia

- asuinrakennuksen valaistus n. 50 luxia


Oikean valaistuksen toteuttaminen


Luonnonvalo


Parhaimmillaan valaistus on silloin, kun käytetään hyväksi mahdollisimman paljon luonnonvaloa. Rakennus tulisi sijoittaa sellaiseen paikkaan, jossa päivänvalo pääsee mahdollisimman esteettömästi valaisemaan rakennusta. Pääsääntöisesti rakennuksen eteläpuolelle tulisi sijoittaa isot ikkunat sekä mahdolliset pihat, terassit ja parvekkeet. Etelään olisi myös hyvä sijoittaa oleskelu- ja työskentelytilat, kuten olohuone ja keittiö nukkumistilojen jäädessä pimeämmälle pohjois-/itä-puolelle. Haluttaessa voidaan nukkumistilat sijoittaa rakennuksen itäosaan isoin ikkunoin, jolloin auringonnousu pääsee valaisemaan huoneen. Suomessa auringonnousu nousee kuitenkin vuodenaikojen mukaan niin eri aikoihin, ettei tällä pystytä säätelemään heräämistä läpi vuoden. Ikkunoita kannattaa sijoittaa rakennukseen mahdollisimman paljon, sillä ne vähentävät stressiä etenkin luonnon ympärömissä rakennuksissa. [LÄHDE]

Kuva: Rakennuksen sijoittaminen luonnonvalon maksimoimiseksi


Myös kattoikkunaa voidaan harkita tuomaan luonnonvaloa rakennuksen sisälle. Tässä piilee kuitenkin aina oma vaaransa, sillä jokainen läpivienti vesikatolla on mahdollinen vuotoriski. Kattoikkunan suunnitteluun ja huolelliseen toteutukseen tulisikin kiinnittää erityistä huomiota, jotta vuotoriski pystytään minimoimaan.


Ikkunoihin kannattaa aina asentaa sälekaihtimet, jotta sisälle tulevan valon sekä lämmön määrää pystytään tarvittaessa säätelemään. Nukkumistiloihin kannattaa asentaa lisäksi 100% valosta suodattavat pimennysverhot.


Keinovalot


Nykyajan rakentamisen trendinä on energiatehokkuus ja sitä myöten erilaiset vähän energiaa kuluttavat valaistusratkaisut, kuten LED-valaisimet ovat lisääntyneet voimakkaasti. Tällä on kuitenkin varjopuolensa, sillä valo, jonka parissa koko ihmiskunta on kehittynyt on ns. hehkuvaloa. Hehkuvalo on valoa, joka syntyy kappaleen lämpötilan noustessa riittävän korkeaksi. Tällaisen valon tuottaminen vaatii luonnollisesti paljon energiaa. Esimerkkejä luonnollisesta hehkuvalosta ovat esimerkiksi auringonvalo sekä tuli. Valaisimen energiatehokkuutta taas saadaan kasvatettua kun valon spektristä poistetaan aallonpituuksia. Tyypillisesti tämä tarkoittaa sitä, että valosta poistetaan suuria aallonpituuksia, kuten punaista valoa ja erityisesti vahvasti lämpöä tuottavaa infrapunavaloa.


Kärjistäen voidaan todeta, että sininen valo on soluja hajottavaa valoa kun taas punainen valo soluja korjaavaa. Tämä tarkoittaa sitä, että valaisimessa olisi hyvä olla aina sinisen valon parina myös punaista valoa.


Millainen valaisin sitten on hyvä?


Parhaat valaisimet ovat luonnollista hehkuvaloa, jolloin mukana on kaikkia näkyvän valon spekrejä sekä yleensä myös infrapunavaloa. Käytännössä tämä tarkoittaa perinteisiä hehkulamppuja sekä halogeenivaloja. Myös ledeillä on mahdollista toteuttaa luonnollisen kaltainen valaistus, mutta se vaatii usempia led-valoja ja haittapuolena on valon välkkyminen (useimmat ledit toimivat 50 Hz taajuudella), mikä taas taas lisää kehon stressitasoja.


Valkoisia led-valoja sekä loisteputkivalaisimia tulisi välttää. Ne sisältävät pitkälti pelkkää sinistä valoa ja niille on ominaista välkkyminen, jolla on aivoja rasittava vaikutus.


Rakennuksen valaistusta suunniteltaessa tulisi ensisijaisesti pyrkiä käyttämään hehkulamppuja ja halogeenivaloja. Valot tulisi sijoittaa niin, että ne tuovat mahdollisimman paljon epäsuoraa valoa. Mikäli kuitenkin päädytään käyttämään led-valoja, tulisi kiinnittää huomiota ensinnäkin valon tuottamaan spektriin, jotta valaistuksessa olisi sinisen valon lisäksi myös muita aallonpituuksia ja toiseksi mahdollisimman korkeaan virkistystaajuuteen (Hz). Loisteputkivalaisimet tulisi sijoittaa ainoastaan oleskelu- ja työskentelytiloihin ja pitää ne kaukana nukkumistiloista.


Nukkumistiloissa kannattaa välttäää kaikkia sinistä valoa tuottavia valaisimia. Hyviä nukkumistiloihin soveltuvia valaisimia ovat esimerkiksi suolalamput sekä keltaisen ja punaisen sävyiset led-valot. Mikäli valaisimilla ei ole mahdollista tuottaa auringonlaskun kaltaista (erityisesti sinisen valon) hämärtymistä, kannattaa iltaa kohti ruveta sammuttamaan valoja ja käyttää sinisen valon suodattavia laseja.


Valaisimista enemmän täällä.


LÄHTEET:

[1] (Partonen. 2014)

[2] https://fi.wikipedia.org/wiki/Melatoniini

[3] http://www.nature.com/articles/srep36731